Uutiset

Suomi ja koko maailma elää nyt ankaria aikoja, mutta mitä ammennettavaa menneisyyden talouskriiseistä voisi olla tähän aikaan?

Taloustieteen professori Roope Uusitalo valaisi Vakka-Suomen elinvoimafoorumissa, mitä esimerkiksi 1990-luvun lamasta ja vuoden 2008 finanssikiriisistä voitaisiin oppia. Laitilasta lähtöisin oleva Uusitalo on tehnyt merkittävän uran ja toiminut muun muassa Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajana vuosina 2014-2019.

Hän muistutti, että Suomi on pitkällä aikavavälillä tarkasteltuna menestystarina. Yhteiskuntaa ravisuttaneet talouskriisit ovat hänen mukaansa olleet enimmäkseen tuontitavaraa. Uusitalo tutustui aiheeseen perinpohjaisesti työstäessään Ankarat ajat – suomalaisten talouskriisien historia -teosta yhdessä taloushistorian professori Jari Elorannan kanssa.

Korona-aikana ideoitu kirja ilmestyi tänä syksynä. Kirja kuvaa Suomea kohdanneita kriisejä nälkävuosista Venäjän hyökkäyssodan aikaan.

Sodat ovat olleet ennen ja nyt suurimpia syitä talouden romahtamiseen ja epävakaisiin oloihin. Myös epidemiat, viimeisimpänä koronpandemia, ovat heiluttaneet suhdanteita.
Maailmanlaajuisiin konflikteihin vaikuttaminen on vaikeaa, mutta kotimaisista kriiseistä, kuten 1990-luvun lamavuosista, oppia on Uudentalon mukaan kertynyt.

Rahamarkkinat vapautuivat 1980-luvulla. Pankit myönsivät matalalla kynnyksellä luottoja ja lopulta Suomi ajautui pankkikriisiin. Uudentalon mukaan myös verotus kannusti silloin velkaantumaan.
Kupla puhkesi tuhoisin seurauksin.

– Nykyään pankkivalvonta on eri tasolla, Uusitalo sanoi yhdestä 1990-luvun lamavuosien keskeisistä opeista. 2000-luvun talouskriisessä on Uudentalon mukaan näkynyt julkisen sektorin halu ja kyky lievittää kriisien vaikutuksia elvyttämällä. Konkursseja saatiin vältettyä myös tukemalla yrityksiä pelastuspaketilla.

Pahimmillaan kriisit iskevät Uudentalon mukaan samanaikaisesti, kuten vuonna 1918.

– Ulkomaankauppa oli silloin pysähdyksissä maailmansodan ja Venäjän vallankumouksen vuoksi. Sisällisota ja sen jälkiselvittelyt sekoittivat kotimaan taloutta ja sitten iski vielä espanjantauti.

Historiasta on pelottavan helppoa löytää yhtymäkohtia nykyaikaan, jossa koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan seurasivat toisiaan nopeassa tahdissa.

Miltä tulevaisuus näyttää tutkijan silmin? Viimeisimmän finanssikriisin päättymisestä on viisitoista vuotta.

Uusitalon mukaan puhtaasti kotimainen kriisi ei ole nyt todennäköinen. Synkän varjonsa ennusteisiin luo kuitenkin Ukrainan kriisi.

– Varovainen pessimismi on hyvä elämänohje, taloustieteilijä vastasi elinvoimafoorumin yleisöstä esitettyyn kysymykseen.