Uutiset

Kalannissa kotitilaansa viljelevä maatalous- ja elintarvikeyrittäjä Juha-Pekka Aikola on innovoinut yli kymmenen vuoden ajan huikean määrän erilaisia härkäpavuista jalostettuja proteiinituotteita. Häntä voi hyvällä syyllä kuvailla kasvisproteiinin kehittämisen uranuurtajaksi Suomessa.

Härkäpavuista valmistettu Hippu -proteiinihiutale sijoittui lokakuussa järjestetyissä Artesaaniruoan SM-kisoissa mitalisijoille.

Vihreä Härkä-tuotemerkistä löytyy hiutaleita, rouhetta, jauhoja sekä pastaa. Tuotteita on myynnissä muun muassa S- ja K-ryhmien kaupoissa.

Lokakuussa saatu valtakunnallinen tunnustus lämmittää luomuviljelijää.

− Olen kulinaristi ja ruoan maku on minulle tärkeää, hän huomauttaa.

Elintarvike- ja maatalousyrittäjälle merkitsevät paljon myös ruoan terveellisyys, ilmastoystävällinen tuotantotapa ja kotimaisuus.

Aikolan kotitilan juuret ulottuvat 1700-luvulle asti. Hänen suvulleen kalantilainen kantatila siirtyi, kun Juha-Pekan isoisä osti tilan 1960-luvun alussa. Hän jatkaa nyt tilaa kolmannessa polvessa.

Uudenkaupungin lukion jälkeen hän opiskeli kauppatieteiden maisteriksi ja on lisäksi opiskellut maataloutta alan oppilaitoksissa.

2010-luvun alkupuolella Juha-Pekka innostui papujen viljelystä. Kokeilu tuotti hyvän sadon, mutta sitten eteen tuli ongelmia.

− Tuoretta papua säilytettiin valitettavasti kaupoissa ihan väärässä lämpötilassa, hän kertoo.

Aikola keksi jalostaa pavut rouheeksi.

Uudistushenkinen viljelijä ei tästä lannistunut, vaan päätyi kehittämään kuivatuotteen, täysin kotimaisesta raaka-aineesta valmistetun härkäpapurouheen.

Sillä tiellä hän on edelleen.

Edelläkävijät saavat usein osakseen ennakkoluuloja, mutta Aikolaa ne eivät ole jarruttaneet.

Kerran Aikola tapasi porilaisen kaupan myyntiesittelyssä pariskunnan, jonka mies vähät välitti härkäpavuista tehdystä kuivapastasta. Pussi lähti siitä huolimatta pariskunnan matkaan.

Myöhemmin sama mies marssi Aikolan luokse Uudessakaupungissa Minifarmi-messuilla ja nappasi mukaansa oma-aloitteisesti useamman pussin kuivapastaa.

Tällainen palaute jos joku kannustaa jatkamaan.

Aikola painottaa, että hänen mielestään kenenkään ei tarvitse ilmastonmuutoksen vuoksi siirtyä kokonaan kasvislinjalle, mutta kortensa voi kantaa kekoon vaihtamalla liharuoat vaikka muutaman kerran viikossa kasvisproteiiniin.

Viljelijä toimii itse, kuten opettaa.

− Pidän itsekin leikkeleistä leivän päällä, mutta korvaan ne nykyään usein aamuisin jugurtilla ja härkäpapuhiutaleilla.

Toimin tiede edellä.

Aikola haistelee alan uusia tuulia kansainvälisillä messuilla, lukee ahkerasti tietokirjoja, tiedejulkaisuja ja tutkimuksia sekä kysyy ystäviltä ja tuttavilta, jos omat tiedot eivät jossain asiassa riitä.

Hän myöntää, että pelkokin on tuttu tunne, kun kehittää jotain kokonaan uutta. Sellaisina hetkinä yrittäjä palaa hänelle merkitykselliseen kirjaan, Henkka Hyppösen Pelon hinta -teokseen.

Aikola on lukenut sen useampaa kertaan. Kirjan ydinviesti on hänen mukaansa tämä: älä anna pelon estää tekemistä. Parhaimmillaan pelko voi olla juuri se moottori, joka vie yritystäsi eteenpäin.

Tuotekehittely on tiimityötä.

Keksiminen ei Aikolalta lopu. Vihreä Härkä -tuoteperhe kasvaa pian uudella innovaatiolla, joka tulee markkinoille lähiaikoina.

Yrittäjä painottaa, että hänellä on tuotekehityksessä ja yrityksessä muutenkin tukenaan mahtava ja osaava porukka.

− Noin viidentoista henkilön tiimiimme kuuluu ravintola- ja ruoka-alan sekä maanviljelyn ja visuaalisen ilmeen ammattilaisia.

Nyt tekemiseen on tullut mukaan myös tytär Tuuli Aikola. Maatalous- ja metsätieteiden maisteri on erikoistunut isänsä lempilajeihin, yritystoiminnan vastuullisuuteen ja ympäristövaikutuksiin.

− On hieno asia, että meillä on nyt rautainen ammattilainen vastaamassa siitä, että ympäristöasiat otetaan huomioon yrityksen kaikessa toiminnassa, Aikola iloitsee.

Pienestä pojasta lähtien kotitilansa töihin osallistunut Aikola ei surkuttele maatalouden tilaa, vaan on säilyttänyt innostuksensa elämäntyöhönsä.

Uudistavan viljelyn kehittäjä.

Viime vuosina hän on toteuttanut pelloillaan uudistavaa viljelyä, jossa toteutetaan maaperää vahvistavaa viljelykiertoa. Viljeltäviä kasveja vaihdetaan säännöllisesti.

Tänä vuonna hän viljelee ensimmäistä kertaa syysrypsiä.

− Nyt näyttää hyvältä, ihan kympin arvoinen kasvusto. Toivotaan, että talvehtiminenkin sujuu hyvin, Aikola pohtii katsoessaan marraskuun alussa vihertäviä peltojaan.

Artesaaniruoan SM-kilpailuun osallistui tänä vuonna 38 yrittäjää yhteensä 69 tuotteella.

Kehittämisyhtiö Ukipoliksen Menestyksiä Vakka-Suomessa -juttusarjan ovat tuottaneet yhteistyössä Vipinää Vakka-Suomen matkailuun, Tulevaisuuden Ruokaketjut Varsinais-Suomessa (TuRVa) ja Lounaiskulman matkailun ja palveluiden kehittämishanke Las Palmas.