Uutiset

Rajusti kasvaneilla puolustusmarkkinoilla riittää nyt potentiaalia yrityksille, joilla on kykyä verkostoitua ja tehdä yhteistyötä. Ukipoliksen Kohtaa Kumppani 2026 -tapahtumassa siihen tarjoutui oivallinen mahdollisuus.

Kiehuva puolustusmarkkina kiinnostaa Vakka-Suomessa.

Tapahtuma, seminaari ja etukäteen sovitut Matchmaking-tapaamiset saivat yritysväen runsain joukoin liikkeelle Laitilan Finnlamex-halliin.

Insinööriprikaatinkenraali, Logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja Juha-Matti Ylitalo kuvaili seminaarissa puolustusmarkkinoiden nykytilaa kiehuvaksi ja siinä olevat bisnesmahdollisuudet kiinnostavat myös vakkasuomalaisia yrityksiä.

Tapahtuma toteutettiin kolmen hankkeen yhteistyönä, mukana olivat Vakka-Vire – ennakoiva yritysneuvonta,  Next Rural sekä Tulevaisuuden ruokaketjut Varsinais-Suomessa (TuRVa)− hankkeet.

Osana tapahtumaa järjestettiin myös alihankintamessut, jossa oli yli neljäkymmentä näytteilleasettajaa.

Epävakaa maailma ja kiristyvä talous luovat haasteita liiketoimintaan, mutta myös uusia mahdollisuuksia yrityksille, kuten seminaarissa ja keskusteluissa tuli vahvasti esille.

Miten yksittäisellä yrityksellä on mahdollisuus saada osansa kasvaneista puolustusmarkkinoista? Siihen vastauksia tarjosi Puolustusvoimien insinööriprikaatinkenraali, Logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja Juha-Matti Ylitalo.

Hän kannusti yrityksiä osallistumaan yksin tai yhdessä muiden yritysten kanssa Puolustusvoimien testaustapahtumiin. Suomen puolustusmateriaalihankinnoista 60 prosenttia ostetaan kotimaasta.

Innovaatiot halutaan nopeammin osaksi puolustusta.

Ukraina-tuki ja Nato-jäsenyys ovat muuttaneet puolustuksen toimintaympäristöä ja tarpeita. Alalla kaivataan innovaatioita ja Puolustusvoimat onkin tänä vuonna perustanut niiden koordinoimiseen innovaatioyksikön.

Tarkoitus on nopeuttaa innovaatioiden ja uusien tuotteiden tuomista nopeasti osaksi puolustusjärjestelmää.

Ylitalon mukaan yritykset ovat viime aikoina lisänneet kiitettävästi keskinäistä yhteistyötään.

− Kumppanuuksien luominen ja verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa on nyt erittäin tärkeää, hän painotti.

Jäänmurtajissa iso vientipotentiaali.

Ylitalo mainitsi yhtenä merkittävänä avauksena Suomen kannalta Yhdysvaltojen rannikkovartioston jäänmurtajatilauksen Rauman telakalta.

− Meillä on jäänmurtajien valmistamisessa iso vientipotentiaali, hän sanoi.

Patria Groupin Nato-asioiden johtaja, eversti (evp) Reima Kuutsa kertoi, että yhtiö on takonut kovia lukuja monilla mittareilla: tilauskanta, myynti ja liikevaihto ovat merkittävästi kasvaneet.

− Olemme palkannet myös 500 uutta työntekijää.

Ketterille alihankkijoille kysyntää.

Kuutsa totesi, että Patria käyttää paljon alihankkijoita. Niiltä edellytetään erityisesti ketteryyttä ja kykyä vastata nopeasti Patrian tarpeisiin.

Hän kannusti yrityksiä hyödyntämään Naton innovaatioihin liittyvää Innovation range-testaustoimintaa. Rekisteröityminen tapahtuu hänen mukaansa helposti.

Toimitusjohtaja Emilia Koivisto IntLog Oy:stä valotti seminaarissa kaksoiskäytön potentiaalia yritystoiminnassa. Kaksoiskäytöllä tarkoitetaan tuotteita, joita voidaan hyödyntää sekä normaalissa arjessa että poikkeustilanteissa.

Säkyläläinen yritys on erikoistunut erilaisten siirrettävien tilojen valmistukseen, myyntiin ja vuokraamiseen.

Koivisto esitteli muun muassa yrityksen moduuleista valmistaman terveysaseman, koulutilan ja saunan ja saniteettitilat, jotka ovat heti otettavissa käyttöön kriisitilanteissa.

Paikallisesti erittäin mielenkiintoisen puheenvuoron tarjosi Senior Sales Manager Antti Ruokonen Valmet Automotivesta. Hän toimii puolustusteollisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvän liiketoiminnan parissa.

Ruokonen painotti, että yritys on monialayritys, vaikka autoteollisuus on edelleen tärkeä osa liiketoimintaa.

Osaaminen, ratkaisukeskeisyys, nopeus ja tasainen laatu ovat Ruokosen mukaan yrityksen keskeisiä voimavaroja kilpailussa.

− Teemme sen, minkä lupaamme ja sovellamme osaamistamme tuotteesta ja toimialasta riippumatta.

Alihankkijoita tarvitaan Valmet Automotivessa jatkossakin.

Valmet Automotiven monialaisessa ympäristössä tarvitaan hänen mukaansa myös jatkossa verkostoja, mikä miellytti varmasti alihankinnasta kiinnostuneita yrityksiä.

Lounais-Suomen Elinvoimakeskuksen varautumiskoordinaattori Juha Tuominen muistutti, että elinkeinoelämällä on keskeinen rooli huoltovarmuuden turvaamisessa.

Kauas on tultu talvisodan ajoista, jolloin halkopino ja perunakellari riittivät varautumiseen.

− Kriittinen infra on suojaa, lämpöä, jäähdytystä, vettä, ruokaa, sanitaatiota ja tietoliikenneyhteyksiä, hän luetteli.

Yritysten pitää hänen mukaansa varautua etukäteen, sillä kriisin sattuessa se on myöhäistä. Riskien hallinta tuo myös kilpailuetua.

− Varautuminen ja valmiussuunnitelmat takaavat toiminnan jatkumisen, hän muistutti.

MTK-Varsinais-Suomen hankepäällikkö Satu Paananen esitteli seminaarissa varsinaissuomalaisille maatilayrityksille tehdyn varautumiskyselyn tuloksia. Siihen osallistui kattava edustus eri tuotantosuuntien edustajia. Aihe kiinnosti ja varautumiseen liittyvälle koulutukselle on tilasta.

Yksi tapahtumaan osallistuneista yrityksistä oli laitilalainen, räätälöityjä teräs- ja metallirakenteita valmistava Mivepa. Toimitusjohtaja Artem Erfe oli ottanut mukaansa yrityksen uuden myyntitoimintojen päällikön Niklas Heikniemen.

Miehet kuuntelivat korva tarkkana erityisesti puolustusteollisuuteen liittyviä puheenvuoroja. Yrityksen tavoitteena on päästä osaksi kasvavaa markkinaa.

− Meillä on jo valmiina tuotekin, vaarallisten jätteiden kuljetuslava, jossa on automaattinen sammutusjärjestelmä.

Tänä vuonna 20 vuotta täyttävä yritys on viimeisen kolmen vuoden aikana kasvanut ja sitä tavoitellaan myös jatkossa.

Yrityksessä uskotaan verkostoitumisen ja yhteistyön voimaan. Yhtenä syynä tapahtumassa mukanaoloon olivat matchmaking-tapaamiset, joissa potentiaalisia kumppaneita oli mahdollisuus tavata kasvokkain.

Matcmaking-tapaamisiin osallistui reilu puolisataa yritystä etsimään potentiaalisia yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita.